vanheneminen, aikuisuus,avioliitto,asuntolaina,lapset,elämä rajoittuu,ei uusia kokemuksia.
nyt on simmonen fiilis että kirjoittelen hiukan vanhenemista.
olen siis tosiaan 17 vuotias ja vanheneminen pelottaa. kun eräs ystävä pääsi parempaan paikkaa täsä jokin aika sittenaloin miettiä vanhenemista. ystäväni lähti täältä niinkuin olisi varmaan halunnutkin, rakkaan harrastuksen parissa. itse kun aloin miettimään vanhenemista tajusin että ei siinä ole mitään järkeä. loppujen lopuksi kaikkien pitäisi elää saman kaavan mukaan. käy koulut, saa työ, mene naimisiin, hanki lapsia, kuole ja vaivu unholaan. Sitä en halua itselleni. muutamassa vuodessa, tai jopa kuukaudessa olisi hienoa jättää tämä maailma ja päästä sinne taivaaseen. nähdä kuolleet ystävät/tutut ja olla heidän kanssaan. minä haluan jättää tämän maailma mootoripyörän selästä ja saada hienot hautajaiset. paljon bvb musiikkia, tyylikäs arkku ja pari kukkasta haudalle. loppuje lopuksi ihmiset elävät oravan pyörässä josta eivät pääse pois.
kun toivon mukaan kuolen ennenkuin olen 20 niin haluan olla, elää, ja viettää aikaa kirjoitellen tänne ja jakaa aikanai ystävieni kanssa.
Kiitos
in the end
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti